Monesti työpaikkahaastattelu on jotain, mitä pelätään hieman. Siihen ei ole mitään syytä. Työpaikkahaastattelu on se hetki, kun itsellä on mahdollisuus ottaa selvää, että onko tämä paikka minua varten. Siinä tunnin, tai minkä verran haastatteluun meneekään aikaa, aikana on oltava rehellinen, avoin, kuunneltava tarkasti ja mietittävä melkoisella vauhdilla. Haastattelu ei koskaan kerro koko todellisuutta siitä, että minkälainen paikka oikeasti on, mutta kyllä siitä hyvälle hajulle pääsee.

Eilen oli ihan mainio haastattelu. :) Siis siinä mielessä mainio, että itselle tuli juuri se olotila, että tämä taitaa olla minun paikkani. Ilman sitä tunnetta kannattaa paikasta kuin paikasta vetäytyä.

Paras tähän astinen työnhakemiskokemukseni on sellaiseen paikkaan, johon ei ollut mikään pakko ja hätä hakea. Itse asiassa minulle oli jo tullut kutsu Personellin testeihin, mutta pakollinen työmeno tuli päälle ja ilmoitin, että en tule testeihin ollenkaan. Silloin Personellin puolelta houkuteltiin paikalle ja järjestettiin juuri sellainen testiaika, mihin pääsin.

Matkustin edellisenä iltana Tampereelle hotelliin. Se oli aika luksus hiljaisuutta ja omaa aikaa. Aamulla oli todella avoin ja odottava ja kiinnostunut olo. Se oli ensimmäinen kerta, kun olin tuollaisessa päivän pituisessa testauksessa. Oli haastatteluja, ryhmäkeskustelua ja tehtäviä jos jonkin moisia. Niiden tehtävien aikana pistin itseni todella miettimään mitä haluaisin. Olin 100% rehellinen, koska mitään menetettävää ei ollut ja oikeastaan annoin sen päivän lahjana itselleni. Mihinkään ei ollut kiire, tehtävät tuli vauhdilla tehtyä - ja se päivä oli hauska.

Kun oikein avoimella mielellä mietti niitä vastauksia, niin siinä oppi itsestään paljon. Tajusi joitakin pieniä asioita, joita muuten ei ollut ymmärtänyt tai tunnustanut itselleen. Se yksittäinen päivä on jäänyt mieleen niin positiivisena ja niin opettavaisena (kauhea sana), että en osaa edes arvioida mitä kaikkea se antoi. Kyllä sellainen kokemus muuttaa ihmistä.

Mutta nyt siis. Tulevaisuus on ehkä sinetöity. Tai voihan taas joku pommi tipahtaa niskaan, mutta nyt ollaan positiivisen odottavalla kannalla. Hyvää olotilaa ei kannata hukata.

---
Olisi varmasti paljon helpompi kirjoitella yhtä sun toista, jos ei kirjoittaisi omalla nimellään. Se on tämä bloggauksen perustavaa laatua valinta. Toisaalta, mitäpä sitä itseään peittelemään.