On se vaan jännä juttu. Kellokortti tai siis työajan seuranta vaikuttaa väkisin ihmiseen. Minä en sanoisi, että se nostaa tuottavuutta tai työhön käytettyä aikaa, pikemminkin se auttaa jättämään työt sinne työpaikalle ja irrottamaan otteensa aika tehokkaasti. :) Olen ehkä vastaanväittäjä yleiseen käsitykseen (?), mutta minusta se vain on noin.

Olen aina kammonnut työajanseurantaa. Siis sitä, että aina töihin tullessa leimataan ja pois lähtiessä leimataan. Se on aiheuttanut ajatuksena väristyksiä ja asian kaukaa kiertämistä. Huh. Nyt kun asia on taas piiiitkästä aikaa todellisuutta, niin löysin siitä monta oikein hyvää puolta. Tärkein on tosiaan se, että leimaus pistää tosiaan tajuamaan, että työaika loppui NYT. Teepäs nainen siis jotain aivan muuta ja ajattelepas aivan muuta. Uskomatonta. Ikinä en ole osannut töitä jättää taakseni, kun ovesta kävelen ulos. Voisikohan sen tosiaan vielä oppia? :D

Aurinko paistaa niin kuumasti näinä päivinä. On se vaan mahtavaa. Nurmikko kaipaisi jo kovasti taivaan kyyneliä, mutta jatketaan kastelulinjalla. Uusi kasvusto ei kestä, jos ei sitä vähän auta. Onpa iltalenkitkin pakollisesti tiedossa, joten ei voi väittää iltojakaan sohvaperunailuksi. :) Ei kun makeita ja ahkeria kesäpäiviä vaan kaikille, jotka tänne paikalle eksyivät. :) No ei siis liian ahkeria. Kohtuus kaikessa. ;)