Ulkona tosiaan tuuli on laittanut asiat omaan järjestykseensä ihan miten haluaa. Hiekkalaatikko on tyhjätty ja osan niistä tavaroista näin jo naapurin puolella. Kai sitä on pian itsekin mentävä tuulen pyöriteltäväksi.

Mietin tässä juuri motivaatiota. Se on nimittäin asia, jota on tai ei ole. Ilman motivaatiota työn puskeminen on kauhea ajatus, varsinkin sellaisesta ihmisestä kuin itse olen eli jolla yleensä sitä motivaatiota löytyy. Maanantaista asti se oli kateissa. Motivaation palautumiseen tarvittiin kuitenkin vain pieni muutaman rivin sähköpostiviesti, joka laittoi veren kiertämään ja palautti uskon siihen, että tehdyllä työllä on merkitystä.

Vai onko motivaatio tarpeellisuuden sijaan vain tekosyy? Jos se onkin sana, jonka voi kertoa kadottaneensa ja sitten voi paremmalla omalla tunnolla keskittyä kaikkeen muuhun kuin olennaiseen. Voi vaikka laittaa pystyyn uuden blogin. :)

Oli miten oli, motivaatio on ihana asia. Se on kuin tuo tehopuhuri puhaltaisi vauhtia aivoihinkin ja laittaisi näppäimistön laulamaan ja ajatukset pursuamaan. Kiitos, kun tulit takaisin.