On se vaan jännä juttu. Joskus ei sopivia työpaikkoja ole auki yhtään ja toisinaan taas niitä putkahtaa kuin sieniä sateella. No, tuo on vähän raju yleistys, mutta jos välillä voi mennä kuukausikin ilman sopivaa ilmoitusta, niin nyt niitä tosiaan on ollut. Markkinointiponnistukset näyttävät kääntyvän melko tarkasti työpaikan hyväksi. Yrittäjyys taitaa siis konsultoinnin osalta olla jäämässä taka-alalle.

Vannon sen eteen, että ei kannata hakea paikkaa, jos sitä ei todella halua ja jos ei voi tosiaan kuvitella itseään sinne töihin. En harrasta mitään "kopiokirjeitä" vaan teen hakemuksen aina ajatellen juuri niin, että haluan paikkaan töihin. Hyvin on tekniikka toiminut, sillä haastatteluun pääsyprosentti on nyt korkealla. Huomenna on edessä taas yksi.

Itse asiassa en ole ikinä etsinyt näin intensiivisesti sopivaa työpaikkaa. Hakukirjeiden ennätyksen tein, olikohan se -94, kun laitoin hakemuksen kesätyötä varten 28 paikkaan. Se kannatti silloin, koska sain yhden paikan ja moni ystävä ei mitään. Hymyilyttää vieläkin se silloinen kirjeiden väsäys. Olihan se vähän erilaista touhua toiveet korkealla ja epätoivo huipussaan, kun viikot kuluivat jotain yhteydenottoa odottaen.

Mistäpä sen tietää, että saanko tällä kertaa "yhtään" työpaikkaa, mutta luulenpa niin. *Koputtaa tiukasta puista pöydän pintaa ja nolostuu taikauskoreaktiosta* Toivotaan niin. Ehkä ovet eivät aukene siihen parhaaseen paikkaan, mutta katsotaan nyt. Olen takuu varma, että juuri siihen paikkaan minulla olisi eniten annettavaa.