Niinpä niin. Toisinaan, ne huonot uutiset vaan saapuvat kyselemättä. Voisipa joskus päättää, että kiitos ei yhtään huonoa uutista vaikkapa seuraavan viikon aikana. Silloin sitä voisi elellä onnellisen tyytyväisenä ja antaa positiivisille ajatuksille.

Eilen jouduin miettimään, siis kun huono uutinen oli juuri saapunut, että "mitäs nyt, miten tästä pääsee yli". Vakavasti harkitsin suklaalevyä, mutta totesin, että se nyt vasta huono idea olisi. Kävin sitten ostamassa pari pullollilta pepsi maxia (tuttuja hymyilyttää tässä kohdassa), haravoin lehtiä siihen asti, että käsivarsia alkoi pakottaa ja istuin jonkin aikaa pihakeinun auringossa. Ei ne maxit juuri inspiraatiota saaneet palautettua, eikä ideametsästä kajahtanut, mutta tästä taas jatketaan.

Huonoilla uutisilla on yllättävän lamauttava vaikutus. Ikäviin asioihin reagoi mielialan laskemisella ja kun mieli on hetkellisestikin maassa, niin mikään ei maistu mansikalta. Onneksi on perhe, kissat, koira, koti, ... ja niin monta hyvää syytä, että mikään asia ei pysty masentamaan pitkään. En ole muutenkaan masentuvaa tyyppiä - kumma kyllä. Joskus sitä oikein miettii, että mistä se kaikki positiivinen energia löytyy. Jotenkin on tullut opittua, että kun päivän viettää enimmäkseen hymyillen ja positiivisessa vireessa, niin ympärillä olevilta ihmisiltäkin saa lisää virtaa itselleen. Positiivisuus luo positiivisuutta ja negatiivisuus negatiivisuutta.

Onneksi oikein huonoja uutisia tulee aika harvoin. Ei niitä kannata alkaa odottamaan. Silti, olisin mielelläni jättänyt tämänkertaisen väliin.