Se "paha" puoli jonkin asian tunnustamisessa ja ääneen sanomisessa on, että se jää päähän pyörimään ja tulee pakottava tarve ratkaista ongelma tai asia. Nyt niin kävi, kun tuolla tunnustin, että markkinointi on itselleni vähän kynnys kysymys. Mitä siitä siis seurasi.

Nukuin huonosti viime yönä, kun joku kolaus herätti kahden maissa ja oli pakko käydä kurkistamassa, että oliko se nuorempi pojista, joka yrittää unissaan vessaan. Siinä rytäkässä heräsin aivan liikaa ja ajatuksen jäi pyörimään. Joskus kolmen jälkeen oli yksinkertainen markkinointisuunnitelma päässä ja oli pakko sytyttää yövalo, hapuilla kynä lattialta, jossa muistin sen olevan ja raapustaa asiat ylös jonkun paperin nurjalle puolelle.

Ihan hämmästyttävää ja nolottavaa. Miksi en keksinyt tätä yksinkertaisen toimivaa ideaa jo vuosi sitten? Päähän vaan pälkähti johtoajatuksena, että mitkä ovat omat vahvuuteni, mitkä edellä markkinoinnin ja seuraavaksi myynnin täytyy tapahtua. Niin ja suunnitelma vaikutti jotenkin yksinkertaisen nerokkaalta jo yöllä - eikä tunnu huonolta päivänvalollakaan. Ja ei kun hommiin, joskin hiukan hitaammin kuin tavallisesti. Yökyöpelöinti vaatii veronsa.